Kaivannaisjätealueiden peittäminen ja maisemointi ovat oleellinen osa kaivoksen sulkemista. Kuivapeitolla pyritään rajoittamaan kaivannaisjätteen läpi kulkeutuvan veden ja hapen määrää, estämään eroosiota ja veden happamoitumista sekä pidättämään vettä kasvien käyttöön. Pohjoisen äärevät olosuhteet tuovat sulkemiseen omat haasteensa ja peittorakenteeseen tarvittavan moreenin riittävyys huolettaa kaivostoimijoita. Tarvitaan uusia peittomateriaaleja ja -ratkaisuja.
Aloimme tutkia peittoratkaisuja Biohiilen hyödyntäminen kaivannaisjätteiden peittomateriaaleissa ja viherrakentamisessa -hankkeessa (Biopeitto 1) vuonna 2017 Rautuvaaran rikastushiekka-alueella Kolarissa (kuva). Työtä jatkettiin Kiertotaloutta edistävät uudet alueelliset toimintamallit ja biopeittoratkaisut kaivosten jälkihoidossa -hankkeessa (Biopeitto 2), jolloin uusia kokeita perustetiin Boliden Kevitsaan Sodankylässä.
Näissä hankkeissa selvitettiin, miten kuivapeittoon lisätyt orgaaniset sivuvirtamateriaalit vaikuttavat peiton eroosioon, veden ja metallien kulkeutumiseen, materiaalien rapautumiseen ja kasvien kasvuun pohjoisissa olosuhteissa. Keskityimme erityisesti lähialueella tuotettuihin orgaanisiin sivuvirtoihin, joista valmistettiin uusia materiaaleja kuivapeittoon. Testatut materiaalit olivat kompostoitu jätevesiliete, jätevesilietteestä, purkupuusta tai metsän harvennuspuusta (kuusi) tuotetut biohiilet ja energiatuotannon tuhkat.
Tähän mennessä tiedämme, että perinteisen moreenipeiton ominaisuuksia kasvualustana voidaan parantaa orgaanisilla sivuvirroilla. Hyvinvoiva kasvillisuus parantaa maan vedenpidätyskykyä ja tehostaa veden haihtumista kasvukauden aikana. Samalla peittorakenteen läpi suotautuvan veden määrä vähenee. Kokeet osoittivat myös lento- ja lietetuhkan toimivan ravinteiden lähteenä kasveille.
Arvoketjupilotissa purkupuu jalostettiin biohiileksi ja kompostoitiin jätevesilietteen kanssa. Tuotettu kasvualusta päätyi kaivosalueen peittoratkaisuksi toimijaverkoston avulla (kuva). Taloudellisessa tarkastelussa biohiileen perustuva peittoratkaisu oli kuutiohinnaltaan kallein, mutta toisaalta biohiiltä sisältävä peitto toimii myös hiilinieluna.
Alkuvuodesta 2024 käynnistyneessä Ekosysteemin palautumista edistävät biopeittoratkaisut kaivosten jälki-hoidossa -hankkeessa (Biopeitto 3) jatkamme kokeiden seurantaa. Tavoitteenamme on mm. luoda malli siitä, miten rakenteet ja materiaalit toimivat pitkäaikaisissa peittoratkaisussa. Alamme myös selvittää sitä, miten maaperän mikrobisto vaikuttaa kasvillisuuden menestymiseen. Lisäksi Pahtavaaran rikastushiekka-alueelle Kittilään (kuva) perustetaan uusi demonstraatioalue) .
Hanketta rahoitetaan EAKR:n Uudistuva ja osaava Suomi 2021–2027-ohjelmasta. Se toteuttaa toimintalinjan 2 erityistavoitetta 2.3 Kiertotalouteensiirtymisen edistäminen. Hankkeen kokonaisbudjetti on 777 516 €, josta valtion ja EU:n rahoittamaa (EAKR) on 75%. Muita rahoittajia ovat Luonnonvarakeskus, GTK, AA Sakatti Mining Oy, Agnico Eagle Finland Oy, Boliden Kevitsa Mining Oy, Hannukainen Mining Oy, Mawson Oy, Rupert Finland Oy, GRK Oy, Levin Vesihuolto Oy, Neve Oy sekä Kittilän ja Sodankylän kunnat. Muita yhteistyökumppaneita ovat mm. Rissasen Taimistopuutarha Oy ja Inergia Oy.
etunimi.sukunimi@luke.fi
etunimi.sukunimi@gtk.fi
© 2024 Your brand name